Pohjoismainen yhteistyö ja verkostot ovat tulevaisuuden tapa kasvaa ja kehittyä. Vuoden 2021 aikana Viexpolla on panostettu täysipainoisesti pohjoismaisen yhteistyön ja verkostojen rakentamiseen. Kristian Schrey ja Katja Jankens ovat tässä työssä avainasemassa, ja työtä tehdään NordicHub-brändin nimissä. Brändi onkin käynyt varsin tutuksi suomalaisille klustereille ja niissä toimiville yrityksille. NordicHubista on määrätietoisesti viety sanomaa myös muihin Pohjoismaihin, ja luotu uusia verkostoja hyödyttämään suomalaisia yrityksiä ja klustereita. Katja Jankens ja Kristian Schrey kertovat verkostojen verkostosta –NordicHubista.

Tulevaisuuden haasteisiin pystytään Suomessa vastaamaan, kunhan löydetään uusia yhteistyö- ja liiketoimintamuotoja. Suomessa taloudellinen kehitys on hitaampaa kuin Ruotsissa ja Norjassa, ja naapurimaiden lisäksi myös mm. Saksalla ja Alankomailla on pitkä etumatka Suomeen verrattuna. Tutkimusten mukaan Suomen vientimenestys ei ole ollut riittävää. Vienti kuitenkin lisäisi suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja tuottaa lisäarvoa.

”Viennin sekä kasvun vauhdittaminen Suomessa on ensiarvoisen tärkeää maan taloudelle, ja klusterit voivat olla merkittävä osa tämän ongelman ratkaisua. Klusterit ovat myös neutraaleja yhteistyöalustoja”, Kristian Schrey pohtii.

Verkostosta voimaa

NordicHubin verkosto kasvaa jatkuvasti, ja suomalaiset klusterit sekä klusteritoimijat kannattavat tätä yhteistä panostusta laajasti. Verkostossa on tällä hetkellä sekä suomalaisia klustereita ja toimijoita että pohjoismaisia organisaatioita ja muita toimijoita. NordicHubin verkostossa on vankkaa osaamista laajasti eri puolilta Suomea ja kaikista Pohjoismaista.

Suomessa NordicHub on otettu vastaan positiivisesti, ja varsinkin klusteritoimijat ja klusterit ovat kertoneet kaivanneensa toimijaa, joka ottaa tehtäväkseen kehittää yhteistyötä kansallisesti. Toiveena on yhteinen kansallinen klusteriohjelma, ja sitä kautta vahva tukiverkosto.

Pohjoismaissa NordicHub on otettu vastaan suorastaan mahtavasti. NordicHub koetaan positiivisena Suomea, Suomen klustereita ja yhteistyötä edistävänä toimijana, ja myös yhteisenä pohjoismaisena toimijana. Muut Pohjoismaat toivottavat Suomen avosylin mukaan klusteriyhteistyöhön.

Klusterityö Pohjoismaissa

Norjassa ja Tanskassa kansallista klusteriohjelmaa on kehitetty useampi vuosikymmen. Norjassa on klustereille oma tukiorganisaatio, joka rakentaa ja kehittää klusteriohjelmaa sekä tarjoaa rahoitusta ja kehitystoimenpiteitä. Tämä nostaa klusterien näkyvyyttä ja osaamista sekä innovaatioita yrityksissä aivan uudelle tasolle. Klusterien tukiorganisaatio toimii yhdessä ministeriöiden ja relevanttien toimijoiden kanssa. Norjalaiset klusterit voivat hakea mukaan Norjan klusteriohjelmaan, ja siihen valitaan vuosittain tietty määrä hakijaklustereista. Samalla valitut klusterit saavat tietyn statuksen ja niihin panostetaan aiempaa paremmin.

Islannissa on hiljattain käynnistetty kansallisen klusteriohjelman täytäntöönpano. Suomessa keskustelua klustereista ei käydä samalla tavoin kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa on keskitytty enemmän ekosysteemeihin, ja vaikka meiltäkin löytyy useita klustereita, olemme jääneet systemaattisessa klusterien kehittämisessä muita Pohjoismaita jälkeen.

Viesti kentältä on selkeä

Suomeen on aika luoda klusteriohjelma, jollaisia useimmista Euroopan maista jo löytyy. Klusteriohjelman kautta voidaan järjestelmällisesti kehittää liiketoimintaverkostoja ja klustereita, sekä ajaa klustereiden asiaa ja tuottaa niille palveluja. Kansallisen klusteriohjelman toivotaan kokoavan klustereille tarjottavan tuen ja tietotaidon yhteen paikkaan. Sen toivotaan myös hoitavan kansainvälisen yhteistyön muiden maiden kanssa.

Tärkeäksi koetaan, että klusterityötä ja sen arvoa nostettaisiin Suomessa. Tarvitaan selkeä määritelmä klusterista, sekä laajempi ymmärrys siitä, että Euroopassa panostetaan nyt klustereihin. Myös EU:n tasolla klusteritoimintaan ja klustereiden yhteistyöhön tullaan panostamaan yhä voimakkaammin.

Nykyiset rahoitusinstrumentit eivät sovellu toivotulla tavalla klustereiden rahoitukseen, ja siksi rahoitusta on tällä hetkellä hyvin vaikea saada. Hyvin suunniteltu klusteriohjelma voisi tuoda ratkaisun tähänkin. Klusteriohjelman avulla voisimme nostaa Suomen takaisin pohjoismaiselle tasolle.

Koulutuksen satoa

NordicHubin toimintaan kuuluu mm. koulutuksien järjestäminen klustereille, klusterikentän kartoittaminen Suomessa sekä tiedon ja tarpeiden kerääminen kentältä. NordicHub myös rakentaa klusterikentässä pitkäaikaisia suhteita ja verkostoja maailmanlaajuisesti.

Syksyllä Suomen klustereille tarjottiin koulutuspaketti, jonka sisältö oli räätälöity juuri Suomen tilanteeseen. Kouluttajana toimi alan todellinen ammattilainen, maailmanluokan klusterikouluttaja, joka on auttanut useita valtioita eri puolilla maailmaa sekä luomaan että toteuttamaan kansallisten klusteriohjelmien strategioita.

Koulutuksissa osallistuminen oli aktiivista, ja moni sai haastaa itseään ja muita osallistujia. Osallistujilla oli selkeästi halu oppia uutta ja kehittää klustereitaan, saada uusia ideoita kokeiltavaksi ja uusia näkökulmia totuttuun.

Kehitytään ja kansainvälistytään yhdessä

Tulevaisuuden haaveena on, että NordicHub johtaa ja koordinoi kansallista klusteriohjelmaa tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden ja relevanttien toimijoiden kanssa. Suomen klustereille ja liiketoimintaverkostoille tulee rakentaa vankka yhteistyöalusta.

”Haluan NordicHubin kokoavan Suomen klusterit yhteen yhdelle alustalle, kehittymään ja kansainvälistymään yhdessä.” Katja Jankens visioi.

Katja Jankens on NordicHub Manager ja Kristian Schrey Viexpon toimitusjohtaja.

Kirjoittaja vastaa Viexpolla viestinnästä ja hallinnosta.